TarU Hockey tie

Taru Hockey Tie - Joukkuepolku



Luistelukoulut

Lapsi-Aikuinen luistelut

Toiminnan tavoitteena on tutustuttaa lapset jäähalliympäristöön ja luisteluun oman turvallisen aikuisen seurassa. Ohjausjäällä on innostavaa sekä rohkaisevaa ja jokainen lapsi saa osallistua oman mieltymyksensä mukaan. Tilaa on myös lapsen ja oman aikuisen kahdenkeskiseen puuhasteluun, kuten yhdessä leikkimiseen tai mailalla pelaamiseen omalla alueella.

Esimerkkiharjoitus (n.50 min)

  • Vapaata luistelua oman aikuisen kanssa
  • Leikki oman aikuisen kanssa
  • Yhteistoiminta harjoitus muiden lasten kanssa
  • Vapaata luistelua, touhuamista ja kiekkoilua

Leijona-luistelukoulu

Luistelukoulun tavoite on tutustuttaa lapsen jäähalliympäristöön ja opettaa lapset luistelemaan. Leijona-luistelukoulu opetus sisältää tasapainoharjoituksia, leikkejä, pelejä ja ratoja. Mielikuvaharjoitteita käytetään paljon lapsen motivoimiseksi. Opetus luistelukoulussa on mailatonta, mutta mailalliseen harjoitteluun voi osallistua jääkiekkoeskarissa joka on samaan aikaan luistelukoulun kanssa. Luistelukoulun toteutuksessa tehdään yhteistyötä taitoluisteluseuran kanssa.


Esimerkki harjoitus luistelukoulussa

  • Tuoliryhmä
  • Luistelua mielikuvaharjoitteiden avulla
  • Leikki (aikuiset ja lapset yhdessä)
  • Yhteistoimintaleikki
  • Luisteluleikki

Leikkiryhmä

  • Lämmittelyluistelu / leikki
  • Luistelutekniikkaharjoitus
  • Pelit ja kisat
  • Loppuleikki

Luistelukoulun opetustavoitteet

  • Lähtö
  • Luisteluasento
  • Etuperin luistelu
  • Jarrutus
  • Vauhtikäännös
  • Kaarreluistelu
  • Takaperin luistelun kokeilu

Millainen on 4-6 vuotias lapsi

  • Tekemiseen ja kuuntelemiseen keskittyminen vaihtelee voimakkaasti.
  • Innostuu helposti. Tekeminen impulsiivista. Fyysisyys tekemisessä korostunutta. Leikeissä toiminta ja liikunnallisuus korostunutta.
  • Ajattelu ja toiminta pitkälti minä-keskeistä. Tarvitsee ryhmässä toimimiseen vielä aikuisen jatkuvaa läsnäoloa ja ohjausta.
  • Aikuisen tuki ja kannustus ovat erityisen tärkeitä motivaation ja itsetunnon ylläpitämisessä.
  • Samaa sukupuolta olevan aikuisen merkitys alkaa korostua.
  • Pettymyksensieto vielä heikkoa. Turhautuminen kokonaisvaltaista. Taantuu herkästi.
  • Tarvitsee itsesäätelyyn tueksi aikuisen apua.
  • Vertailee herkästi omia taitojaan ja ominaisuuksiaan muihin.
  • Kokee herkästi pienuuden- ja riittämättömyyden tunteita suhteessa aikuiseen.
  • Muista, että kyseessä on lapsi, ei pienikokoinen liigapelaaja
  • Olet valmentaja, mutta lapselle myös ihailtu samastumisen kohde
  • Luo riittävä kontakti lapsen vanhempiin. Olet auktoriteetti myös heille.

Lisätietoa

http://www.leijonanpolku.fi/index.php/5-9-vuotiaat


Lasten kiekon innostamisvaihe (5-9 vuotiaat lapset)

Toiminnan painopisteet

  • INTOHIMON SYNNYTTÄMINEN PELAAMISEEN
  • LIIKUNNALLISEEN ELÄMÄNTAPAAN OHJAAMINEN
  • TERVE ITSETUNTO

Ryhmässä pelaamisen painopisteet

  • Pelisääntöjen omaksuminen
  • Ryhmässä toimiminen
  • Kaverin kanssa pelaaminen
  • Kiertävät pelipaikat

Henkisten valmiuksien kehittäminen

  • Liikunnalliseen elämäntapaan innostaminen
  • Terveen itsetunnon kehittyminen - jokaista huomioidaan
  • Parhaansa yrittäminen
  • Kuunteleminen ja keskittyminen
  • Urheilijan itseluottamus - kyvykkyyden tunne

Lajitekniikoiden opetusalueet

Luistelu

  • Luistelu
  • Eteenpäin luistelu (Lähtö, suoraluistelu ja pysähtyminen)
  • Eteenpäin kaarreluistelu
  • Taaksepäin luistelu (Lähtö, suoraluistelu ja pysähtyminen)
  • Taaksepäin kaarreluistelu
  • Käännökset
  • Kiekon työntäminen
  • Kiekonkuljetus kämmen-rystyllä edessä
  • Kiekonkuljetus kämmen rystyllä sivussa
  • Kiekon vetäminen takaperin luistelussa
  • Kosketus kiekkoon - ranteiden käyttö
  • Käsien ja jalkojen rytmi - painonsiirrot
  • Liikelaajuus - Ylävartalon kierrot
  • Syöttäminen paikaltaan
  • Syöttäminen luistelusta
  • Syötön vastaanottaminen luistelusta
  • Laukominen paikaltaan ja liikkeestä
  • Laukominen syötöstä

Kiekonkäsittely

  • Kiekon työntäminen
  • Kiekonkuljetus kämmen-rystyllä edessä
  • Kiekonkuljetus kämmen rystyllä sivussa
  • Kiekon vetäminen takaperin luistelussa
  • Kosketus kiekkoon - ranteiden käyttö
  • Käsien ja jalkojen rytmi - painonsiirrot
  • Liikelaajuus - Ylävartalon kierrot

Syöttäminen

  • Syöttäminen paikaltaan
  • Syöttäminen luistelusta
  • Syötön vastaanottaminen luistelusta

Laukominen

  • Laukominen paikaltaan ja liikkeestä
  • Laukominen syötöstä

Leikit ja pelit

Millaisia leikkejä?

Aloittelijoille on hyvä valita leikkejä, joissa ei tarvitse kilpailla muita vastaan. Tällaisia leikkejä ovat mm. esineiden keräilyleikit. Edistyneemmille voidaan aloittaa hippaleikit, joissa ei käytetä mitään välineitä vaikeuttamassa suoritusta. Tällainen leikki on esim. kuka pelkää jäämiestä ilman mailaa ja mailan kanssa. Erilaiset pelit antavat paljon mahdollisuuksia, jotta jokainen lapsi saa omalle osaamisen tasolleen soveltuvia tehtäviä.

Jääkiekkoleikit

Luisteluleikeillä voidaan luistelutaitoa kehittää monipuolisesti. Luisteluleikki on hyvä valinta jonkin tietyn tavoitteen esim. kaarreluistelun kehittämiseksi. Tarkkuusleikeillä voidaan kehittää mm. syöttö- ja laukaisutaitoja. Tarkkuusleikit vaativat hyvää keskittymistä tehtävään. Hippaleikeillä voidaan kehittää mm. kiekon kuljetus, syöttö- ja laukaisutaitoja. Hippaleikit ovat vaativia leikkejä, joissa lapsi yrittää samanaikaisesti huolehtia oman välineensä hallinasta ja tarkkailla ympäristöään. Pelitilannerooleissa toimimista voidaan harjoitella leikkien avulla. Leikkiessä voidaan oppia jääkiekkoon liittyviä eri käsitteitä ja liittää niihin konkreettista toimintaa.

Millainen on 5-7 vuotias lapsi

  • Tekemiseen ja kuuntelemiseen keskittyminen vaihtelee voimakkaasti.
  • Innostuu helposti. Tekeminen impulsiivista. Fyysisyys tekemisessä korostunutta. Leikeissä toiminta ja liikunnallisuus korostunutta.
  • Ajattelu ja toiminta pitkälti minä-keskeistä. Tarvitsee ryhmässä toimimiseen vielä aikuisen jatkuvaa läsnäoloa ja ohjausta.
  • Aikuisen tuki ja kannustus ovat erityisen tärkeitä motivaation ja itsetunnon ylläpitämisessä.
  • Samaa sukupuolta olevan aikuisen merkitys alkaa korostua.
  • Pettymyksensieto vielä heikkoa. Turhautuminen kokonaisvaltaista. Taantuu herkästi.
  • Tarvitsee itsesäätelyyn tueksi aikuisen apua.
  • Vertailee herkästi omia taitojaan ja ominaisuuksiaan muihin.
  • Kokee herkästi pienuuden- ja riittämättömyyden tunteita suhteessa aikuiseen.
  • Muista, että kyseessä on lapsi, ei pienikokoinen liigapelaaja
  • Olet valmentaja, mutta lapselle myös ihailtu samastumisen kohde
  • Luo riittävä kontakti lapsen vanhempiin. Olet auktoriteetti myös heille.

Millainen on 7-9 vuotias lapsi

  • Kasvupyrkimys voimakkaana. Haluaa pärjätä itsensä varassa.
  • Taitojen oppimisesta ja hallinnasta saatava tyydytys korostuu. Motivoitunut suoriutumaan annetuista tehtävistä.
  • Sääntöjen noudattaminen ja oikeudenmukaisuus tärkeätä kaikessa toiminnassa.
  • Viihtyy ryhmässä. Samastuminen ikätovereihin tärkeätä.
  • Perheen ulkopuolinen aikuinen (esim. opettaja tai valmentaja) on usein samastumisen ja ihailun kohteena
  • Tarve saada riittävän rehellistä palautetta osaamisestaan
  • Kestää itsensä varassa turhautumista ja pettymyksiä aikaisempaa joustavammin.
  • Edelleen kuitenkin lapsi, tarvitsee ajoittain taantumista ja kahdenkeskisyyttä aikuisen kanssa.
  • Kypsyystaso vaihtelee ikäluokassa suuresti.
  • Harjoitusryhmässä 10–12 lasta

Liikuntamäärät

Jokaisen lapsen tulisi harrastaa liikuntaa vähintään 2 tuntia päivittäin. Tämä liikuntamäärä voi koostua monista erilaisista päivittäisistä askareista, kuten esimerkiksi pyöräilystä tai peleistä ja leikeistä. Huipulle päästäkseen lapsen ja nuoren tulee harrastaa liikuntaa ja urheilua vähintään 18 tuntia viikossa. Alla oleva kuvaaja kertoo mikä on sekä huippu-urheilun, että fyysisen terveyden kannalta riittävä määrä liikuntaa viikossa.

Harjoittelulla tarkoitetaan joko joukkueen kanssa tapahtuvaa tai omatoimista lajiin liittyvää harjoittelua. Liikkumisella tarkoitetaan vapaaehtoista, luonnollista liikuntaa kuten esimerkiksi pelejä ja leikkejä välitunnilla, pyöräilyä, juoksua, uintia jne.

Alle 11 -vuotiailla viikoittaisen liikuntamäärän tulee jakautua liikkumisen ja harjoittelun välillä siten, että ¼ liikunnasta on harjoittelua ja ¾ liikkumista.


Kiekkokoulut

Kiekkoeskari

Jääkiekkoeskari toteutetaan luistelukoulun yhteydessä (ns. luistelukoulun mailaryhmä) Eskarin tavoitteena on tutustuttaa lapset mailalliseen pelaamiseen ja harjoitteluun. Lajitekniset opetustavoitteet seuraavat seuran TarU Hockeyn tien linjauksia.


Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu

  • Lajitekniset sisällöt (luistelu-, kiekonkäsittely- ja mailatekniikka)
  • Kisat, leikit ja radat (tukevat aina lajiteknisten sisältöjen oppimista)
  • Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt (tukevat pelin oppimisen lisäksi lajiteknisten sisältöjen oppimista)
  • Lajitekniset sisällöt (luistelu-, kiekonkäsittely- ja mailatekniikka)
  • Kisat, leikit ja radat (tukevat aina lajiteknisten sisältöjen oppimista)
  • Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt (tukevat pelin oppimisen lisäksi lajiteknisten sisältöjen oppimista)

Yleiset tavoitteet

  • Toimimaan ryhmässä huomioiden toiset jäällä ja sen ulkopuolella
  • Oppia jääkiekon yleisiä pelisääntöjä
  • Tavoitteena on saada positiivisia ja onnistumisen kokemuksia jääkiekosta, liikunnasta, ryhmässä toimisesta ja harjoittelusta.

Leijona-kiekkokoulu

Kiekkokoulu on kerhotoimintaa, jossa harjoitellaan jääkiekon perustaitoja. Mausteena ohjauksessa on myös leikkejä, kisoja, ratoja ja erilaisia tehtäviä. Pelaamista harjoitellaan jokainen kerta. Leijonakiekkokoulun sisältö on pilkottu kahdelle - kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan ja näin on mahdollisuus saada ohjausta oman tasoisessa ryhmässä. Lajitekniset opetustavoitteet seuraavat seuran TarU Hockeyn tien linjauksia.

Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu

  • Lajitekniset sisällöt (luistelu-, kiekonkäsittely- ja mailatekniikka)
  • Kisat, leikit ja radat (tukevat aina lajiteknisten sisältöjen oppimista)
  • Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt (tukevat pelin oppimisen lisäksi lajiteknisten sisältöjen oppimista)

Yleiset- ja kasvatukselliset tavoitteet

  • Toimimaan ryhmässä huomioiden toiset jäällä ja sen ulkopuolella
  • Oppia jääkiekon yleisiä pelisääntöjä
  • Tavoitteena on saada positiivisia ja onnistumisen kokemuksia jääkiekosta, liikunnasta, ryhmässä toimisesta ja harjoittelusta.

Kiekkokoulun esimerkkikerta

  • Lämmittelyluistelu / alkuleikki
  • Lajitaitoharjoittelu pienryhmissä
  • Leikki, teemapelit, kisat
  • Pelaaminen pienryhmissä

Pelit ja joukkueeseen siirtyminen

Kiekkokoulusta ja jääkiekkoesikoulusta voi siirtyä missä vaiheessa tahansa G- ja F-juniorijoukkueeseen. Kauden aikana pelataan joko TarU Hockeyn sisäisiä turnauksia (hirviliiga), osallistutaan alueen kiekkokoulutoimintaan tai mahdollisuuksien mukaan alueen kortteliliigatoimintaan.

G-Juniorit

Toiminta-ajatus

G-Juniorit kerää yhteen kiekkoilusta innostuneet lapset, jotka haluavat jo kuulua ryhmään ja harjoitella omana joukkueena. Kauden aikana joukkueella on pelejä TarU Hockeyn sisäisessä hirviliigassa sekä alueen muita seuroja vastaan. Harjoitukset ovat kerran viikossa ja tämän lisäksi G-juniorit osallistuvat Leijona-kiekkokouluun. Lajitekniset opetustavoitteet seuraavat seuran TarU Hockeyn tien linjauksia. Kauden aikana pelataan joko TarU Hockeyn sisäisiä turnauksia (hirviliiga), osallistutaan alueen kiekkokoulutoimintaan tai mahdollisuuksien mukaan alueen kortteliliigatoimintaan.

Kasvatustavoitteet

  • Toimimaan ryhmässä huomioiden toiset jäällä ja sen ulkopuolella
  • Oppia jääkiekon yleisiä pelisääntöjä
  • Tavoitteena on saada positiivisia ja onnistumisen kokemuksia jääkiekosta, liikunnasta, ryhmässä toimisesta ja harjoittelusta.

F-Juniorit

TarU Hockeyn valmennuspäällikkö vastaa F-junioreiden harjoittelusta ja joukkueiden toiminnasta.

Jääharjoittelu

  • 2-3 kertaa viikossa
  • Harjoittelu TarU Hockeyn tien linjauksen mukaista
  • Ryhmä eriytetään harjoittelun tehostamiseksi harjoituksissa
  • Ikäluokan vastuuvalmentaja suunnittelee kauden opetussuunnitelman ja hyväksyttää sen valmennuspääliköllä. Opetusteemat toteutetaan n. 3 viikon opetuskokonaisuuksina
  • Ilmainen mahdollisuus osallistua luistelu- ja kiekkokoulun toimintaan

Oheisharjoittelu

  • Jokainen viikko sisältää vähintään yhden oheisharjoituksen
  • Oheisharjoitussuunnitelma hyväksytään valmennuspäälliköllä kauden alussa
  • Jokaisessa oheisharjoituksessa harjoitellaan yleisliikuntataitoja herkkyyskaudet huomioiden (koordinaatio, ketteryys, tasapaino, nopeus...) sekä pelataan

Kesäharjoittelu

Kannustetaan harrastamaan ns. kesälajeja keskustellen lasten ja vanhempien kanssa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi löytää itselleen sopivan oheislajin kesäkaudella.Mahdollisissa kesäharjoituksissa painopiste yleistaitoharjoittelussa sekä pelin oppimisessa pelaamalla

Valmennuksen koulutus

  • Kiekkokoulu ohjaajakoulutus
  • Lajitekniikkavalmentaja 1&2 (LTV 1&2)
  • Herkkyyskausivalmentaja koulutus (HKV)

Pelaamisen oppiminen F2 juniorit

  • 1 vs. 1 pelaaminen
  • Pelitilannerooli kiekollinen hyökkääjä
  • Pelitilannerooli kiekoton hyökkääjä
  • Pelitilannerooli kiekollisen puolustaminen

Pelaamisen oppiminen F1 juniorit

  • 2-1 pelaaminen
  • 3-3 pelaaminen
  • Pelipaikat (hyökkääjä/puolustaja)
  • Syöttöpelaaminen hyökätessä (keskusta-laita-alaspäin)
  • Pelitilanneroolit (kiekollinen- ja kiekoton hyökkääjä & kiekollisen- ja kiekottoman puolustaminen)

Psyykkiset taidot

  • Harjoituskulttuuriin oppiminen ja sitoutuminen
  • Itseluottamuksen kasvu onnistumisten kautta

Harjoittelun tukitoimet

  • Monipuolinen harrastaminen
  • Osallistuminen luistelu- ja kiekkokouluun
  • Seuran tehojäätoiminta

Omatoiminen harjoittelu

  • Pieniä kotiläksyjä kotiin ja ulkojäälle
  • Monipuolinen ja päivittäinen liikunta

Koulu ja opiskelu

Koulun ja harrastuksen sovittamisen harjoittelu perheen arjessa

Maalivahtitie F-junioreissa

  • F-junioreissa valitaan yksi henkilö joka vastaa joukkueen maalivahtiharjoittelusta ja toiminnasta
  • F2 junioreissa kierrätetään maalivahdit peleihin ja harjoituksiin
  • F2 juniorimaalivahdille opetetaan maalivahdin perusasento, mailan käyttäminen torjunnassa sekä kilpi- ja räpylätorjunnat
  • F1 junioreissa maalivahdit kierrätetään syyskaudella halukkaiden kesken
  • F1 kevätkaudella valitaan joukkueen vakiomaalivahdit
  • F1 vakiomaalivahdit ohjataan seuran maalivahtijäälle tai mv-harjoittelua sisällytetään joukkueharjoituksiin

Vanhempien rooli

  • TarU Hockey arvojen ja toimintatapojen esittelyt vanhempainilloissa
  • Terveydestä ja terveellisestä ravinnosta huolehtiminen
  • Riittävän unen varmistaminen
  • Monipuoliseen harrastamiseen kannustaminen
  • Motto: Kuljeta-Kuskaa-Kannusta-Osallistu



Lasten kiekon valmistava vaihe

10-14 vuotiaiden toiminnan painopisteet

  • PELIN OPETTAMINEN
  • PELAAJAKSI KASVAMINEN

Yksilön kehittäminen ja pelin opettaminen

  • Pelitilanne roolien opettaminen
  • 2-3 pelaajan yhteistoiminta harjoitteista viisikkoharjoitteisiin
  • Pallopelien hyödyntäminen pelin opettamisessa

Joukkueena pelaamisen opettaminen

  • Valmius monipuoliseen pelitilanne pelaamiseen
  • Kiertävät pelipaikat

Henkisten valmiuksien kehittäminen

Yhteistyövalmiuksien kehittäminen

  • Esimerkillisyyteen ja omatoimisuuteen ohjaaminen
  • Vastoinkäymisten sietäminen
  • Elämänhallinnan opettaminen (koulu,kaverit, harrastukset, perhe)

Millainen 11-14 vuotias nuori

  • Kasvupyrkimys voimakkaana. Halu pärjätä itsensä varassa.
  • Taitojen oppiminen ja hallinta keskeistä ja tyydyttävää
  • Sääntöjen noudattaminen ja oikeudenmukaisuus on tärkeää kaikessa toiminnassa.
  • Viihtyy ryhmässä. Samastuminen ikätovereihin on tärkeää.
  • Perheen ulkopuolisen aikuisen samastumisen ja ihailun kohteena (valmentaja)
  • Tarve saada riittävän kriittistä palautetta osaamisestaan
  • Motivoitunut suoriutumaan annetuista tehtävistä.
  • Kestää itsensä varassa turhautumista ja pettymyksiä aikaisempaa joustavammin.
  • Edelleen kuitenkin lapsi, tarvitsee ajoittain taantumista ja kahdenkeskisyyttä.
  • Kypsyystaso vaihtelee ikäluokassa suuresti

Lajitekniikoiden valmennus

Monipuoliset ja tekniset perustaidot luistelun, kiekonkäsittelyn, laukomisen ja syöttämisen osalta

  • Luistelu
  • Kiekonkäsittely peliasennossa
  • Harhauttaminen
  • Syöttäminen ja vastaanottaminen
  • Laukominen
  • Maalinteko
  • Aloittaminen
  • Kaksinkamppailupelaaminen

Lisätietoa: http://www.leijonanpolku.fi/index.php/10-14-vuotia...

Fyysisten valmiuksien kehittäminen

  • Yleistaitoharjoittelu (motoriikka, tasapaino, ketteryys, rytmi, välineen hallinta)
  • Ravinnon ja levon merkityksen oppiminen
  • Lihaskestävyyden lisääminen (D-juniorit)

Toimintaympäristö

  • Urheiluun kannustava ilmapiiri
  • Pihapelien merkityksen ymmärtäminen
  • Urheilu elämäntavaksi - ravino, lepo ja harjoitus
  • Tasoryhmäajattelu lajitekniikka harjoituksissa
  • Monipuoliseen lajiharrastamiseen kannustaminen
  • Omatoiminen harjoittelu
  • Taitojää toiminta

Muuta

  • Osallistuminen TPS:n sateenvarjotoimintaan
  • Leijonapentu kartoitustapahtumat



E-Juniorit

Harjoitusmäärä ja harjoittelu

E-juniorit harjoittelee kaksi-kolme kertaa viikossa. Tämän lisäksi pelaaja voi sovitusti osallistua myös muiden joukkueiden harjoituksiin. Harjoituksien yhteydessä on n. 30 minuutin ohjattu oheisharjoitus. Joukkueen vastuuvalmentaja tekee harjoittelun kausisuunnitelman, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy.

E-juniorit noudattavat tasaista peluutusta peleissä.

Jääharjoitus lajitaidot

  • Monipuolinen peliluistelu
  • Kiekonkäsittely osana luistelua
  • Pelin opetusteemat
  • Pelitilanneroolit
  • 1-1, 2-1, 2-2 & 5-5 pelaaminen
  • Vakiintuneemmat pelipaikat (pelipaikkoja vielä kierrätetään)
  • Puolustus- ja hyökkäysalue pelaaminen

Fyysiset- ja motoriset taidot & oheisharjoittelu

Herkkyyskausi huomioiden:

  • Liikkuvuus
  • Motoriikka
  • Tasapaino
  • Ketteryys
  • Rytmi
  • Välineen hallinta
  • Kehonhallinta

Psyykkiset taidot

  • Harjoituskulttuurin kehittyminen
  • Tavoitteen asettelun oppiminen
  • Asenteen ja itseluottamuksen kasvattaminen onnistumisten kautta

Vanhempien rooli

  • TarU Hockey arvojen ja toimintatapojen omaksuminen
  • Terveydestä ja terveellisestä ravinnosta huolehtiminen
  • Riittävän unen varmistaminen
  • Monipuoliseen harrastamiseen kannustaminen
  • Motto: Kuljeta-Kuskaa-Kannusta-Osallistu

Harjoittelun tukitoimet

  • Seuran järjestämä tehojäätoiminta
  • Maalivahtijää (kenttäpelaajat sovitusti laukojina)
  • Muiden seuran joukkueiden harjoituksiin osallistuminen

Omatoiminen harjoittelu

  • Itsenäisiä lajitaitojenoppimis kotiläksyjä
  • Monipuolista päivittäistä liikuntaa

Koulu- ja opiskelu

  • Koulun- ja harrastamisen yhteensovittamisen harjoittelu (esim. kokeisiin lukemisen ennakointi. Ei viimeisenä iltana, jos on harjoitukset)
  • Päivärytmin harjoittelu (koulun jälkeen välipala, läksyt ennen harjoituksia, päivällinen, omat leikit, iltapala, ajoissa nukkumaan)


D- C2 juniorit

Harjoitusmäärä ja harjoittelu

D-C2 juniorit harjoittelee kolme kertaa viikossa. Tämän lisäksi pelaaja voi sovitusti osallistua myös muiden joukkueiden harjoituksiin. Harjoituksien yhteydessä on n. 45 minuutin ohjattu oheisharjoitus joka voidaan jakaa ennen- ja jään jälkeen pidettäväksi. Joukkueen vastuuvalmentaja tekee harjoittelun kausisuunnitelman, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy.

Jääharjoituslajitaidot

  • Monipuolinen peliluistelu
  • Kiekonkäsittely osana luistelua
  • Laukaus luistelusta- ja peliasennosta
  • Pelin opetusteemat
  • Pelitilanneroolit
  • 1-1, 2-1, 2-2 & 5-5 pelaaminen
  • 3-2 & 5-4 pelaaminen
  • Hyökkäys- keski- ja puolustusalueen hyökkäys- ja puolustuspelaaminen

Fyysiset- ja motoriset taidot & oheisharjoittelu

Herkkyyskausi huomioiden:

  • Liikenopeus
  • Kimmoisuus
  • Nopeusvoima
  • Lihaskestävyys
  • Yleistaitoharjoittelu
  • Kehonhallinta
  • D1-juniorit voimaharjoittelutekniikat (keppijumppa)

Psyykkiset taidot

  • Harjoituskulttuurin vakiintuminen
  • Tavoitteen asettelu
  • Asenteen ja itseluottamuksen kasvattaminen onnistumisten kautta
  • Vastuullisuus omasta toiminnasta

Vanhempien rooli

  • Terveydestä ja terveellisestä ravinnosta huolehtiminen
  • Riittävän unen varmistaminen
  • Monipuoliseen harrastamiseen kannustaminen
  • Omatoimisuuden tukeminen
  • Motto: Kuljeta-Kuskaa-Kannusta

Tukitoimet

  • Seuran järjestämä tehojäätoiminta
  • Maalivahtijää (kenttäpelaajat sovitusti laukojina)
  • Muiden seuran joukkueiden harjoituksiin osallistuminen
  • Muiden urheilulajien harrastaminen
  • Pelaajien fyysisen kunnon testaaminen 3-4 kertaa kaudessa

Omatoiminen harjoittelu

  • Itsenäisiä kotiläksyjä
  • Monipuolista päivittäistä liikuntaa
  • Kesäharjoitusohjelma
  • Palauttava- ja huoltava harjoittelu

Koulu- ja opiskelu

  • Koulun- ja harrastamisen yhteensovittamisen vakiintuminen (esim. kokeisiin lukemisen ennakointi. Ei viimeisenä iltana, jos on harjoitukset)
  • Päivärytmin vakiintuminen (koulun jälkeen välipala, läksyt ennen harjoituksia, päivällinen, omat leikit/kaverit, iltapala, ajoissa nukkumaan)

Seurayhteistyö TPS:n sateenvarjon alla

TarU hockey ja TPS juniorijääkiekko ovat sopineet, että ohjaamme lahjakkaimmat sekä motivoituneimmat pelaajat TPS:n kilpaurheilun pariin C2-ikäluokassa. Pelaajan tulee mahtua valtakunnallisen tason joukkueeseen, jotta siirto on perusteltua. Jokainen siirto tapahtuu seurojen välisellä yhteistyöllä seurojen valmennuspäälliköiden/junioripäälliköiden aloitteesta. Vaihtoehtoisesti pelaajalle järjestetään harjoituksia ja/tai pelejä korkeammalle sarjatasolla sateenvarjoseurojen sisällä.


Nuorten kiekon harrastaminen (15-19 vuotiaiden harrastaminen)

TarU Hockeyn tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman laadukasta harrastustoimintaa nuorten kiekon harrastamiseen. Toiminnan tulee olla linjakasta, mutta pitää ymmärtää, että valtaosalle pelaajista jääkiekko on mukava harrastus hyvien kavereiden kanssa koulun- ja muun vapaa-ajan ohella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toiminta ei voisi olla henkilökohtaisesti tavoitteellista niille, jotka haluavat urheilussa mitata omia rajojaan.

C Nuoret

Harjoitusmäärä

C Nuoret harjoittelee kolme kertaa viikossa. Tämän lisäksi pelaaja voi sovitusti osallistua myös muiden joukkueiden harjoituksiin. Harjoituksien yhteydessä on n. 30 minuutin ohjattu/omatoiminen oheisharjoitus ennen jääharjoitusta ja 15 minuutin oheisharjoitus jääharjoituksen jälkeen.

Harjoittelu

Vastuuvalmentaja tekee kausisuunnitelman, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Joukkueen valmentajat ja valmennuspäällikkö tekevät tiivistä yhteistyötä joukkueen valmennuksen toteutuksessa.

Harjoitusten suunnittelu

30% lajitaitoharjoittelu

50% pelitaitoharjoittelu

20% peli/erikoistilanneharjoittelu

Valmentajien koulutus

  • Pelitaitovalmentaja (PTV)
  • Seuravalmentajakoulutus (SVK)
  • Nuorten valmentajakoulutus (NVK)
  • Maalivahdin lajitaitovalmentaja (MVLT)
  • Maalivahdin pelitaitovalmentaja (MVPT)

Pelin opetusteemat

  • Pelitilanneroolit
  • Kiekollinen hyökkääjä
  • Kiekoton hyökkääjä
  • Kiekollisen puolustaminen
  • Kiekottoman puolustaminen
  • Hyökkäys- ja puolustuspelaaminen
  • Hyökkääminen hyökkäys-, keski- ja puolustusalueella
  • Puolustaminen hyökkäys-, keski- ja puolustusalueella
  • Erikoistilannepelaaminen
  • Ylivoimapelaaminen
  • Alivoimapelaaminen

Oheisharjoittelu

Herkkyyskausi huomioiden

  • Liikenopeus
  • Kimmoisuus
  • Nopeusvoima
  • Lihaskestävyys
  • Voimaharjoittelutekniikat (keppijumppa kevyellä tangolla)

Psyykkiset taidot

  • Harjoituskulttuurin vakiintuminen
  • Henkilökohtaisten tavoitteiden asettelu
  • Asenteen ja itseluottamuksen vahvistuminen onnistumisten kautta
  • Vastuullisuus omasta toiminnasta ja itsenäistyminen

Vanhempien rooli

  • Terveydestä huolehtiminen
  • Riittävä unensaannin varmistaminen
  • Terveellisen ravinnon tarjoaminen
  • Monipuolisen harrastamisen kannustaminen
  • Motto: Kuljeta-kuskaa-kannusta

Harjoittelun tukitoimet

  • Seuran järjestämä tehojäätoiminta
  • Maalivahtijää (kenttäpelaajat laukojina)
  • Muiden ikäluokkien harjoituksiin osallistuminen

Omatoiminen harjoittelu

  • Kesäharjoitusohjelman noudattaminen
  • Omatoiminen palauttava- ja huoltava harjoittelu
  • Monipuolista liikuntaa yksin ja kavereiden kanssa

Koulu ja opiskelu

Vastuun ottaminen koulun- ja harrastuksen yhdistämisestä


A & B Nuoret

Harjoitusmäärä

Harjoittelee 2-3 kertaa viikossa. Tämän lisäksi pelaaja voi sovitusti osallistua myös muiden joukkueiden harjoituksiin. Harjoituksien yhteydessä on n. 30 minuutin ohjattu/omatoiminen oheisharjoitus ennen jääharjoitusta ja 15 minuutin oheisharjoitus jääharjoituksen jälkeen.

Harjoittelu

Vastuuvalmentaja tekee kausisuunnitelman, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Joukkueen valmentajat ja valmennuspäällikkö tekevät tiivistä yhteistyötä joukkueen valmennuksen toteutuksessa.

Harjoitusten suunnittelu

20% lajitaitoharjoittelu

50% pelitaitoharjoittelu

30% peli/erikoistilanne harjoittelu

Valmentajien koulutus

  • Pelitaitovalmentaja (PTV)
  • Seuravalmentajakoulutus (SVK)
  • Nuorten valmentajakoulutus (NVK)
  • Maalivahdin lajitaitovalmentaja (MVLT)
  • Maalivahdin pelitaitovalmentaja (MVPT)

Pelin opetusteemat

  • Pelitilanneroolit
  • Hyökkäys- ja puolustuspelaaminen
  • Hyökkääminen hyökkäys-, keski- ja puolustusalueella
  • Puolustaminen hyökkäys-, keski- ja puolustusalueella
  • Erikoistilannepelaaminen
  • Ylivoimapelaaminen
  • Alivoimapelaaminen

Oheisharjoittelu

  • Liikenopeus
  • Kimmoisuus
  • Nopeusvoima
  • Lihaskestävyys
  • Voimaharjoittelutekniikat
  • Perusvoima

Psyykkiset taidot

  • Henkilökohtaisten tavoitteiden asettelu
  • Asenteen ja itseluottamuksen vahvistuminen onnistumisten kautta
  • Vastuullisuus omasta toiminnasta ja itsenäistyminen

Vanhempien rooli

  • Terveydestä huolehtiminen
  • Riittävä unensaannin varmistaminen
  • Terveellisen ravinnon tarjoaminen
  • Monipuolisen harrastamisen kannustaminen
  • Motto: Kuljeta-kuskaa-kannusta

Harjoittelun tukitoimet

  • Seuran järjestämä tehojäätoiminta
  • Maalivahtijää (kenttäpelaajat laukojina)
  • Muiden ikäluokkien harjoituksiin osallistuminen
  • Omatoiminen harjoittelu/muut lajit

Omatoiminen harjoittelu

  • Kesäharjoitusohjelman noudattaminen
  • Omatoiminen palauttava- ja huoltava harjoittelu
  • Monipuolista liikuntaa yksin ja kavereiden kanssa

Koulu ja opiskelu

Vastuun ottaminen koulun- ja harrastuksen yhdistämisestä


Seuran muut toiminnot

Kyläkiekko

Yleistä kyläkiekosta

(Tulossa)


Tiivistettynä




   
Lisää uutisia
TarU Hockey
«  Lokakuu   »
Ma Ti Ke To Pe La Su
1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031
Kategoriat